AFC Keltik – ToU/2 4-2 (2-1)

Kauden 2019 viimeinen otteluraportti:

Kauden viimeinen ottelu, kahvio, kansanjuhla, kotijoukkueen voitto, mestaruusjuhlat. Siinä tiivistettynä Keltikin ja Toivalan Urheilijoiden kakkosjoukkueen välinen vääntö lauantaina Mehtimäellä.

Koska allekirjoittanut tykkää vääntää ja kääntää, ei lukijaa päästetä kuitenkaan niin helpolla. AFC ja ToU/2 pelasivat vesisateen ja kenties jo silmissä siintävän saunaillan takia melko tasottoman jalkapallo-ottelun. Voitto irtosi kotijoukkueelle vaikeuksien kautta, sillä toivalalaiset eivät antaneet periksi missään vaiheessa, niin kuin moni muu joukkue on kauden aikana selkeästi tehnyt.

Kauden viimeiseen matsiin lähdettiin selkeästi innostunein ja odottavin fiiliksin, mutta niin kuin mainittiin, oli monella varmasti mielessä myös ottelun jälkeinen kauden päätös. Mikä on sinänsä täysin ymmärrettävää, kyseessä on kuitenkin nippu nuoria miehiä ja mestaruus oli jo varmistunut. Joukkue halusi kuitenkin voittaa kotiyleisön edessä vielä kertaalleen.

Ottelun alku oli melko tasainen ja pallo pyöri aktiivisesti molemmissa päissä. Ainoa merkittävä muutos kotijoukkueen kokoonpanoon oli sarjan maalipörssissä toisena olleen Vladi Dirginin puuttuminen. Mies jättäytyi kokoonpanon ulkopuolelle flunssan takia vain tunteja ennen ottelua ja piti jöötä penkillä. Anousack Daranouvongs tuli mukaan kokoonpanoon ja keskikenttää miehittivät Rantala, Halonen ja Karhu. Laidoilla ravasivat maalipörssin kolmosena ollut Veetu Rinkinen ja kahdeksan maalia kaudella iskenyt Hugo Hyvönen.

Ensimmäisenä ottelussa iski ToU/2. Pallo pelattiin vastahyökkäyksestä syvyyteen ToU:n oikeaan laitaan. Sieltä lähtikin nopea keskitys, jonka ToU:n sähäkkä laituri juoksi Keltik-puolustuksen estelyistä huolimatta sisään. Kuvio oli hieno ja tehokas. Maalin tehnyt numero 24 aiheutti harmaita hiuksia useammankin kerran ottelussa, hatunnosto nuorelle miehelle.

Avausosuman jälkeen, eli melko hitaasti, Keltik alkoi totutun turvallisesti heräämään otteluun ja sai aikaan kunnon painetta. Vesisade alkoi piiskaamaan kenttää ensimmäisen puoliajan aikana ja se alkoi myös näkyä. Vesisade ja parantunut peliasenne auttoivat Keltikiä isosti, kun peli lyötiin tasoihin 26. minuutin kohdalla.

Veetu Rinkinen pääsi laukomaan ilkeästi kuudentoista-alueen rajan tuntumasta. Maalivahti ei onnistunut liimaamaan laukausta näppeihinsä, vaan pallo kimposi sivulle, jonne rynnisti ahnaasti Tino Virtanen. Virtanen ehti palloon ja iski sen tyhjään maaliin. Kauden 11. maali ja tilanteeksi 1-1. Virtanen ja Rinkinen alkoivat löytämään toisiaan hienosti kauden aikana, vaikka tällaisia pieniä avustuksiakin sattui matkan varrelle.

Kymmenen minuuttia tasoitusosumasta, kotijoukkue siirtyi johtoon, jopa ansaitusti. Pallolliselle ToU-puolustajalle annettiin painetta ja tältä onnistuttiinkin riistämään pallo. Panu Karhu laittoi lopulta tutusti Rinkisen vauhtiin vasemmalla laidalla ja tämä viimeisteli pallon jälleen kerran komeasti oikeaan kulmaan. Veetun kauden 13. maali ja tilanne tässä vaiheessa 2-1.

Puoliajan loppupuolella molempien joukkueiden maalivahdit joutuivat hommiin parikin kertaa ja kotijoukkue suoritti pelaajavaihtoja, tuoden sisään Joki-Korpelan, Pirskasen ja Strandin. Puoliajalle lähdettiin 2-1 lukemissa.

Nopean ja märän viiden minuutin tauon aikana luotiin henkeä ja uskoa, että tämäkin ottelu hoituu. Pari lisämaalia Tinolle, Veetulle ja Janille. Näistä 1/3 onnistui.

Yhdeksän minuuttia toisen puoliajan alkamisesta salama nimeltä Virtanen iski jälleen. Karhu pelasi pallon korkealla puolustaneen ToU-linjan läpi Virtaselle. Tiukka turnajaiskilpailu maalivahdin kanssa päättyi lopulta niin, että maalivahti ehti palloon juuri ja juuri ennen Virtasta, mutta tämä katkoi avauksen marcoborriellomaisesti, vei pallon matkaansa ja laittoi lopulta pallon toisen kerran tyhjään maaliin. Hieno uurastus, kauden 12. maali ja taululla lukemat 3-1.

Paikkoja alkoi syntymään enemmänkin ja pallo kävi muun muassa sivuverkossa juuri edellä mainitun Virtasen toimesta. V. Rinkisellä, Rantalalla ja kumppaneilla oli omat paikkansa, mutta ei niin ei.

Ottelun 69. minuutilla sekoiltiin sitten oikein huolella Keltik-päädyssä. Aiemminkin tässä raportissa kehuttu numero 24 haastoi hyvin ToU:n oikealla laidalla. Kapteeni Pirisen estelyistä huolimatta, tämä pääsi keskittämään pallon päätyrajan tuntumasta. Pallo tuli aina viiden metrin viivan kohdalle saakka, jossa S. Rinkinen tyylillä ja taidolla pelasi pallon oman rinnan/olkapään kautta päätyviivaa kohti. Puoliajalla sisään tullut Piipponen esitti vanhoja maalivahdin taitojaan ja torjui pallon kädellään, ennen kuin se meni rajoista yli. Piipponen on siis keskikenttäpelaaja ja kyseinen Rinkinen puolustaja. Oli lopulta epäselvää kummasta sähläyksestä pilkku tuli, mutta niin se vain tuli. Minkään värisiä kortteja ei tilanteesta noussut. Pallo pilkulta sisään ja ToU kavensi tilanteeksi 3-2.

Kavennusmaali aiheutti pientä paniikkia Keltikin miehistössä, mutta Nelosen kovin topparipari Pirinen-Peippo piti vaarallisimmat tilanteet kaukana Elmo Kaasisen maalilta.

Lopullinen niitti ottelulle lyötiin, kun pelikello pyörähti jo 78. minuutille. Pallo pelattiin oikealta laidalta Joki-Korpelan ja Pirskasen pyörityksen jälkeen boksiin. Siellä oli valmiina Keltikin oma Marco Borriello/Pippo Inzaghi, eli Virtanen. Ensimmäinen veto kilpistyi maalivahdin hienon torjunnan myötä tämän oikeaan käteen. Maalivahti, ToU-toppari ja Virtanen hyökkäsivät kaikki riparin perään. Virtanen itse voitti tämän väännön ja survoi pallon kolmannen kerran ToU-veskarin selän taakse. 4-2.

Kaikkien aikojen Keltikin maalintekijä ”Kungen” Strand sai vielä paikkansa ottelun loppupuolella, kun he painoivat kärkeen nostetun pelaajavalmentaja Rantalan kanssa painetta ToU:n maalille.
Myös laidoilta nähtiin teräviä ajoja niin ”Saku” Daranouvongsilta kuin Veetu Rinkiseltä sekä muilta, mutta neljä maalia riitti lauantaina.

Loppuvihellys varmisti 13. perättäisen tappiottoman ottelun ja käynnisti samalla juhlat, jollaisia ei ole hetkeen Mehtimäellä nähty, näin uskaltanen luvata. Jonkinlaiset juhlat nähtiin hetkiä aiemmin myös viereisellä Kerubi Stadionilla, mutta desibelit huomioiden, bileet vaikuttivat huomattavasti maltillisimmilta.

Avauskokoonpano kauden viimeisessä ottelussa oli: Kaasinen; Seppälä-Peippo-Pirinen-Toivanen; V. Rinkinen-Karhu-Rantala-Halonen-Hyvönen; Virtanen. Penkillä aloittivat Pirskanen, Joki-Korpela, Piipponen, M. Turunen, S. Rinkinen, Daranouvongs ja Strand. Kultaa pääsivät juhlistamaan myös lauantaina kokoonpanon ulkopuolella olleet Dirgin, Toikkanen, Kettunen, Hirsi, Räty, Illikainen, Utriainen, Tran, Sollo, Kaakkunen, J. Turunen sekä Romeron veljekset Cristian ja Nicolas.

Viimeisen pelin Token tähdet jakoi Utriainen, kun puheenjohtajalla itsellään oli pelin aikana hieman muuta järjesteltävää. Kauden viimeisen ottelun tähdet menivät näin:

Yksi tähti: Aku Piipponen. Hyvä peli keskikentän keskustassa, pitkän tauon jälkeen.

Kaksi tähteä: Veetu Rinkinen. Maali ja hyvää työtä laidalla. Ihan peruspeli!

Kolme tähteä: Tino Virtanen. Hattutemppu kauden päätteeksi, loistoduunia kärjessä. Laiturin koulutuksen saanut Virtanen kasvoi hienosti keskushyökkääjän saappaisiin kauden aikana.

Jani Strand miettii (toivottavasti vielä lujasti) uransa jatkoa. Tällä hetkellä miehen tehtyjen maalien sarake näyttää tosiaan lukemaa 98, mikä on aivan jäätävä määrä. Seuraavaksi paras maalintekijä on kaukana takana.

Kolme pelaajaa päätyi lopulta kaudella 13. iskettyyn maaliin; Dirgin, V. Rinkinen ja Virtanen. Tästä kolmikosta Rinkinen on maalipörssissä korkeimmalla sijalla, vähiten otteluja pelanneena. Hän pelasi kauden aikana 14 ottelua, Virtanen 15 ja Dirgin 16. Kaksi pelaajaa päätyi kahdeksaan iskettyyn rysään; Karhu ja Hyvönen. Joukkue teki yhteensä 71 maalia, joka tekee 3,94 maalia per ottelu. Hurja lukema.

Keltik päästi kauden aikana vain 16 maalia, joka tekee noin 0,89 maalia per ottelu. Lukema on äärimmäisen hieno, josta on erityinen kiittäminen maalivahteja, Janne Turusta ja Elmo Kaasista, sekä puolustuslinjan tukipilareita Seppälää, Peippoa ja Piristä. Kaikilta aivan loistava kausi. Eritoten Kaasinen otti muutaman vuoden pelaamattomuuden jälkeen valtavia kehitysaskeleita.

ISOT KIITOKSET kaikille kannattajille, sponsoreille, kauden aikana apua ja kehitysideoita tarjonneille sekä viimeisestä ottelusta vastustaja ToU/2:lle kovasta väännöstä.

Joukkue miettii tulevaisuuden kuvioita syksyn mittaan ja ilmoittaa niistä hieman myöhemmin. Allekirjoittanut toivoo, että AFC nähdään ensi kaudella Kolmosessa, johon tämä joukkue näillä esityksillä kuuluu.

Kiitos vielä kerran. 🏆🍀🥇

#nelosenmestarit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *